Stressi näkyy usein kehossa lihasjännityksenä. Yleisimmin puhutaan hartioista ja niskasta, mutta myös purentalihakset reagoivat herkästi kuormitukseen. Leukojen yhteen pureminen, eli niin sanottu bruksismi, on keholle tyypillinen tapa vastata stressiin, keskittymiseen tai psyykkiseen kuormaan.
Stressitilanteessa ei-tahdonalainen hermosto on jatkuvassa valmiustilassa. Hengitys muuttuu pinnallisemmaksi, syke nousee, lihasjännitys lisääntyy ja rentoutuminen vaikeutuu. Samalla stressi voi herkistää kehon kivunsäätelyjärjestelmää, jolloin oireet korostuvat tai voimistuvat aiempaa herkemmin.
Purentalihasten ja leukanivelen oireet ovat yleisiä. Rela-hierojien naprapaatti (YAMK) ja koulutettu hieroja Eetu Auvinen kertoo, että noin kolmasosa ihmisistä kärsii jonkinasteisista purentaelimistön oireista. Oireita esiintyy tyypillisimmin 30–50 vuoden iässä, mutta vaivoja kohdataan myös kouluikäisillä.
Bruksismissa tapahtuu hampaiden yhteen puremista ja rytmistä narskuttelua. Useimmiten tämä tapahtuu yöaikaan, mutta myös päiväaikainen, huomaamaton purenta on yleistä. Oireet voivat kehittyä vähitellen. Aluksi leuka saattaa tuntua vain hieman jäykältä tai väsyneeltä. Peilin edessä voidaan havaita puremisjälkiä kielen reunoilla tai poskien sisäpinnalla, ja pitkään jatkuneena narskuttelu voi kuluttaa hampaita.
Mistä tunnistaa purentalihasten kireyden?
Purentalihasten jännitys ei aina ilmene selkeänä kipuna. Oireet voivat olla epämääräisiä ja vaihtelevia. Leuka voi tuntua väsyneeltä, jäykältä tai raskaalta, ja aamuisin kasvojen alueella voi esiintyä kireyttä. Päänsärky painottuu usein ohimoille. Myös niska-hartiaseudun jännitys voi uusiutua nopeasti hieronnan jälkeen.
Poskien tai leukaperien kosketusarkuus on tavallista, ja hampaat ovat monilla huomaamatta yhdessä suuren osan päivästä, erityisesti keskittymistä vaativissa tilanteissa.
Lihasoireiden lisäksi leukanivelen naksahtelu suuta liikuttaessa on yleistä. Useimmiten naksahteluun ei liity kipua, eikä se vaadi hoitoa. Sen sijaan kivulias naksuminen tai leuan liikkeen selvä rajoittuminen on syy hakeutua hammaslääkärin arvioon.
Mitä voi tehdä itse, jos leuan alue tuntuu “kireälle”?
Usein pienet muutokset arjessa auttavat purentalihaksia palautumaan.
- Kiinnitä huomiota leukojen lepotilaan: Huulet ovat kevyesti yhdessä, alaleuka rentona. Hampaiden ei kuulu olla kosketuksissa levossa.
- Tee kevyttä itsehierontaa, alaleuan ja ohimoiden alueelle. Kosketuksen tulee olla lempeää, ei voimakasta painamista. Hierontaa kannattaa toistaa useina päivinä lyhyitä jaksoja, esimerkiksi 5-10 min kerrallaan.
- Tunnista kuormittavat tilanteet. Jos purentalihasoireet ovat toistuvia ja yhteydessä stressiin, erilaiset stressinhallinnan keinot ovat tärkeitä. Hengitysharjoitteesta voi kokea ”ensiapua”: Rauhoita hengitystä tietoisesti. Nenän kautta tapahtuva sisään hengitys ja suun kautta tehtävä pidempi uloshengitys aktivoivat ei-tahdonalaisen hermoston stressiä rauhoittavaa parasympaattista osaa.
Mikäli oireet ovat voimakkaita tai suun avaaminen rajoittuu merkittävästi, Eetu Auvinen muistuttaa, että on tärkeää selvittää myös muut mahdolliset syyt, kuten hammasperäiset vaivat.
Purentalihashieronta osana hoitoa
Purentalihashieronta on koulutetun hierojan tekemää hoitoa, joka kohdistuu kasvojen alueelle ja purentalihaksiin myös poskien sisäpuolelta. Tarvittaessa hoidossa käsitellään myös kaulan ja niska-hartiaseudun lihaksia, koska alueet toimivat tiiviissä yhteydessä toisiinsa.
Purentalihashieronnan toteuttaa ammattilainen, joka on kouluttautunut nimenomaan alueen käsittelyyn. Anatomisesti tarkan alueen käsittely vaatii asiantuntemusta.
Usein purentalihasten käsittely tuo helpotusta tilanteissa, joissa tavanomainen niska-hartiahieronta ei ole riittänyt. Leuan alueen lihasjännitys voi vaikuttaa koko pään ja niskan alueen kuormitukseen, ja siksi purentalihasten huomioiminen on olennainen osa kokonaisuutta, naprapaatti Eetu Auvinen kertoo.
Hoidossa käsitellään lihaksia, joita ei itse pysty tehokkaasti rentouttamaan. Purentalihashierontaa käytetään leuan alueen kipujen, jäykkyyden, päänsäryn, narskuttelun sekä niska-hartiaseudun pitkittyneiden jännitystilojen yhteydessä.
Purentaelimistön oireilla on onneksi hyvä paranemistaipumus. Eetu Auvinen toteaa, että viikkoja kestänyt oireilu vaatii kuitenkin hoitoa ja purentalihashieronta on hyvä aloitus lihasperäisen vaivan hoidolle. Mitä pidempään lihasjännitys on ollut päällä, sitä useammin se alkaa vaikuttaa myös pään, kaulan ja hartioiden alueelle. Samanaikaista purentalihas- ja niska-hartiaoireilua kannattaa hoitaa rinnakkain.
Purentalihashieronta tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä, tunnistaa kehon kuormitusta ja antaa lihaksille tilaa palautua. Jos leuan alueella on kireyttä, arkuutta tai siihen liittyviä oireita, hoitoon hakeutuminen ajoissa voi helpottaa oloa merkittävästi ja ehkäistä vaivojen pitkittymistä.
Asiantuntija
Eetu Auvinen, naprapaatti (YAMK), koulutettu hieroja. Helsinki Vallila
