Alaselkäkipu – luokitukset ja hoito

Alaselkäkipu on todella yleistä ja lähes kaikki aikuiset kokevat alaselkäkipua jossain vaiheessa elämää. Finterveys 2017 tutkimuksen mukaan selkäkipua oli esiintynyt viimeisen kuukauden aikana jopa 44% miehistä ja 48% naisista. Alaselkäkipua voidaankin siis pitää hyvin yleisenä ihmisten keskuudessa. Alaselkäkipu voi olla hyvin elämää rajoittava ja vaikea kokemus henkisesti ja fyysisesti. Kipu voi vaikuttaa töihin ja vapaa-ajan harrastuksiin negatiivisesti ja pahimmillaan voi tulla todella epätoivoinen olo. Ajatuksissa saattaa pyöriä huolestuttavia ajatuksia. Tuleeko selkä ikinä kuntoon? Onko tämä pysyvä tila? Onko selässä mennyt jotain rikki?

Onneksi kuitenkin suurin osa alaselkä kivuista menee itsestään ohi ja harvemmin pitkittyy.

Noin 90 % alaselkä kivuista on ns. hyvälaatuisia ja menee itsestään ohi. Joskus kuitenkin kipu voi pitkittyä ja viimeistään tässä tapauksessa olisi hyvä tulla ammattilaisen vastaanotolle, joka on perehtynyt alaselkäkivun hoitoon ja erotusdiagnostiikkaan.

Tässä kirjoituksessa perehdytään alaselkäkivun erotteluun ja kerrotaan, miten ammattilainen voi auttaa tilanteesi kanssa.

Kerron myös loppuun 6 muistisääntöä, mitä kannattaa pitää mielessä, kun alaselkäkipu yllättää.

Luokitukset

Alaselkäkipu voidaan tyypillisesti luokitella kolmeen eri luokkaan, specifiin, epäspecifiin ja hermojuuren ärsytykseen. Keston mukaan kipu voidaan luokitella akuuttiin (alle 6 viikkoa), subakuuttiin (6-12 viikkoa) ja krooniseen (yli 12 viikkoa)

Specifi alaselkäkipu: Selkäkivuista näiden osuus on noin 1-5 %. Tarkoittaa jostain tietystä lääketieteellisestä syystä johtuvaa kipua. Näitä ovat esim. oireileva nikamasiirtymä, kasvain, infektiot, murtumat, ratsupaikkaoireyhtymä (cauda equina), selkärankareuma ja muut tulehdukselliset syyt. Jos näitä on syytä epäillä, niin kuvantamistutkimukset ovat suositeltavia.

Hermojuuren ärsytys: Puhutaan kansankielellä iskiaksesta. Alaselkäkivuista näiden osuus on noin 5 %. Yleisin syy tälle on välilevytyrä mikä painaa hermojuurta selkärangassa. Tässä oireena ovat tyypillisesti alaraajoihin säteilevä alaselkäkipu, alaraajojen ihotunnon puutokset, alaraajojen lihasvoimien heikkeneminen tai voimattomuus. Tässäkin kuvantamistutkimukset ovat aiheellisia. Hyvä on myös muistaa, että välilevytyrä on yleinen ja usein viaton löydös ja tarvitsee leikkaushoitoa vain, jos tyrä ei parane itsestään tai jos se aiheuttaa merkittävän halvausoireen. Suurin osa välilevytyristä paranee itsekseen.

Epäspecifi alaselkä kipu: Tarkoittaa, että kipu ei viittaa hermojuuren ärsytykseen tai spesifiin syyhyn. Ajatellaan, että noin 90 prosenttia alaselkäkivuista ovat näitä epäspecifejä eli ns. hyvälaatuisia alaselkäkipuja.  Tässä luokassa ei lähtökohtaisesti suositella kuvantamistutkimuksia eikä laboratoriotutkimuksia.

Tässä luokassa hieronnasta ja alaselän käsittelystä on usein hyötyä. Käsittelyllä saa usein aikaan kivunlievitystä, lihasten rentoutumista ja liikelaajuuksien kasvua. Usein epäspecifi alaselkäkipu saattaa myös säteillä lihasten ja nivelten kautta ympäristöön. Tämän takia on myös hyvä hieroa ympäröivät kudokset läpi.

Alaselkäkivun hoito

Tärkeää onkin siis pyrkiä selvittämään, mihin luokkaan alaselkäkipu kuuluu. Vastaanotolla varsinkin alkuhaastattelun ja kliinisen tutkimisen merkitys on tärkeää, kun lähdetään pois sulkemaan vakavia syitä ja hermojuuren ärsytystä. Jos haastattelun tai ammattilaisen tekemän tutkimisen aikana tulee näistä epäilys, olisi syytä lähettää asiakas eteenpäin lääkäriin jatkotutkimuksiin.

Jos alaselkäkipu vaikuttaa olevan ns. hyvälaatuinen, tutkitaan ainakin lonkka, si-nivel ja alaselkä tarkemmin läpi ja pyritään löytämään asiakkaalle työkaluja, joilla voitaisiin helpottaa kipua ja lisätä toimintakykyä.

Miten ammattilainen voi auttaa sinua kipusi kanssa ja mitä ammattilaisen vastaanotolla tapahtuu?

• Ammattilainen kuuntelee tarinasi alaselkäkipuun liittyen. Koko tarina on tärkeä kuulla varsinkin silloin, jos kipu on jatkunut jo pidempään. Ammattilainen myös kysyy tarkentavat kysymykset tilanteeseesi liittyen.
• Ammattilainen tutkii selkäsi monilla erilaisilla testeillä. Testien ja haastattelun avulla pyritään poissulkemaan vakavat ja specifit kivun syyt sekä hermojuuren ärsytys. Testeillä voidaan provosoida eri selän rakenteita millä voidaan päästä paremmin selville siitä, mistä kipu tulee. Alaselkäkivussa on hyvä tutkia lonkan, si-nivelen ja lannerangan eri anatomiset rakenteet läpi. Selän toimintaa ja liikekontrollia on myös tärkeää havainnoida. Selän tutkiminen perustuu ammattilaisen tarkkaan anatomian ja fysiologian tuntemukseen.
• Tarkan tutkimuksen jälkeen tehdään hoitosuunnitelma, joka pitää usein sisällään ongelmakohtien hoitamista manuaalisesti, joko pehmytkudoksia tai niveliä käsittelemällä. Jos alaselkäkipu on jatkunut yli 6 viikkoa, hoitoon kannattaa sisällyttää myös terapeuttista harjoittelua tai muuta liikuntamuotoa, joka tukee paranemisprosessia.

Jos kipu on kestänyt jo pitkiä aikoja, on tärkeää myös keskustella laajemmin siitä, miksi kipu on pitkittynyt. Kivun kroonistumisessa on usein monia eri tekijöitä mukana. Ihminen voi esim. jännittää selän normaalia käyttämistä ja kehittää itselleen jopa tiedostamatta liikkeen pelkoa tai erilaisia välttämiskäyttäytymis malleja. Tämä voi johtaa passivoitumiseen, toimintakyvyn laskuun ja ahdistukseen. Näin itseään ruokkiva noidankehä on valmis ja kipu voi kroonistua.

Ei ole olemassakaan yhtä reseptiä mikä sopii kaikille, vaan jokainen asiakas on oma yksilönsä ja näin jokainen asiakas tulisi hoitaa tapauskohtaisesti.

Loppuun vielä 6 muistisääntöä mitä on hyvä pitää mielessä, kun alaselkäkipu yllättää.

1. Alaselkäkipu on hyvin yleistä ja jopa tavallista ihmisten keskuudessa ja harvoin vakavaa. Suurin osa alaselkäkivuista menee itsestään ohi.
2. Yleensä alaselkäkivussa ei suositella kuvantamista. Kuvantaminen ei usein kerro kivun syytä. Magneettikuvausta suositellaan vasta, jos on viitteitä hermojuuren ärsytyksestä tai specifistä tai vakasta syystä. Kuvantamislöydökset kuten välilevyn madaltuminen, välilevynpullistuma tai fasettinivelen kuluminen ovat hyvin tavallisia löydöksiä myös ihmisillä, keillä ei ole alaselkäkipua.
3. Vaikka alaselkä on kipeä, se ei välttämättä tarkoita, että selässä olisi kudosvauriota. Varsinkin pitkittyneessä kivussa on varsin yleistä, että alaselkä on vain herkistynyt kivulle ja erilaisille ärsykkeille.
4. Asteittainen selän kuormittaminen ja liikkuvuuden lisääminen kaikkiin liikesuuntiin on selälle hyväksi. Selän käyttämättömyydestä on suurempi haitta kuin käyttämisestä.
5. Jos alaselkäkipu yllättää, yritä pysyä positiivisena ja pyri pitämään arkisista rutiineistasi kiinni. Yritä liikkua kivun sallimissa rajoissa. Vähäinen kipu ei yleensä ole haitaksi.  Jos tilanne pitkittyy tai huoli nousee niin kannattaa tulla ammattilaisen vastaanotolle.
6. Fyysinen aktiivisuus on tärkein hoitokeino yleisesti alaselkäkivussa.