Eetu: Kevättä on ollut ilmoilla. Mikä hienointa, tämä on selvästi näkynyt ihmisten intona nauttia liikkumisesta ulkona. Nyt kun kuntosalit pääsevät pikkuhiljaa avautumaan ja kesän pallopelitkin käynnistyvät, sopisiko tämänkertaiseksi aiheeksi liikkujan ja urheilijan ”lihashuolto”: mitä tämä pitää sisällään? Onko harjoittelun osalta jotain ”vaaranpaikkoja”, mitä tulisi nyt huomioida, jotta mahdollisilta loukkaantumisilta vältyttäisiin?

Juho: Sehän sopii oikein hyvin. Ainahan uuden kauden aloittamiseen liittyy omat haasteensa, mutta nyt koronan myötä haasteita on ollut erityisesti, kun osa liikuntapaikoista on ollut kiinni eikä sinne tuttuun ”harjoitustemppeliin” ole päässyt.

Eetu: Joo. Urheilussa muutokset harjoittelumäärissä, -tehoissa ja -muodoissa ovat herkintä aikaa vammojen kehittymiseen. Muita vammariskiä lisääviä tekijöitä ovat alustan ja välineiden vaihtuminen, intensiteetin lisääntyminen. Myös kilpailukaudelle siirryttäessä on tyypillistä, että intoa on kuin lehmillä ensi kertaa kevätlaitumilla. Tällöin monet ylirasitusoireet, kuten jänteiden kiputilat sekä rasitusmurtumat ja kasvavilla nuorilla kasvulinjoihin kohdistuvat selkä, polvi- ja kantapääkipuilut tyypillisesti saavat alkunsa.

Juho: Varsinkin joukkuelajeissa harjoittelu on saattanut tapahtua yksilöiden suorittamana tai pienryhmissä. Nyt rajoitusten vapautuessa ja samalla kesälajeissa kilpailukauden alkaessa tulisi huomioida asteittainen siirtyminen kohti lajin vaatimuksia. Kun kuormitus kasvaa äkillisesti ja palautuminen jää liian vähäiseksi, vammoja syntyy herkemmin.

Myytinmurskaajat Juho ja Eetu auttavat sinua vastaanotolla huomioimaan kokonaiskuormituksen määrää yksilöllisesti, huomioiden tavoitteesi ja vaatimuksesi. Murskaajat kehottavat hyödyntämään parhaimpia palautusvälineitä eli riittävää unta (7-9h) ja monipuolista ravintoa. Hieronta voi olla myös yksi osa urheilijan lihashuoltoa, kunhan nämä tärkeät perusteet ovat kunnossa.

Lue myös