Koukkuselkä-blogi

Koukkuselka-blogi_2

20.10.2020 Penikkatauti ja säären aitiopaineoireyhtymät

Penikkatauti on nimenä monelle tuttu, mutta katsotaanpa, mistä oikeastaan on kyse.

Oireet

Penikkataudin oireena on paikallinen kipu sääriluun sisäsyrjällä, joka provosoituu rasituksessa. Kivun luonne voi hieman vaihdella, mutta usein tunne on lihasten hapenpuutteen takia puristava. Jos sääriluussa tai luukalvolla on ärsytystä, niin sieltä tulee terävämpää kipua luun reunalle.

Alkuvaiheessa kipu tuntuu urheillessa, mutta ei välttämättä vielä estä sitä. Seuraavassa vaiheessa se alkaa rajoittamaan urheilua ja yhä pahentuessaan kipu alkaa tuntua jo arkisessa elämässä. Pahimmillaan kipua voi alkaa esiintymään myös levossa.

Kenelle se tulee ja miksi?

Penikkatauti voi joskus saada alkunsa traumasta, jossa lihasaitioon kohdistuu esimerkiksi voimakas isku. Ylivoimaisesti tyypillisintä on kuitenkin rasitusperäinen penikkatauti.

Vaivaa esiintyy monissa eri urheilulajeissa, joissa juostaan tai hypitään, mutta juoksijoille se on selvästi yleisintä. Arviolta jopa puolet kestävyysjuoksijoista potee penikkavaivaa jossakin vaiheessa. Toisaalta myös kuntoilija voi saada lenkkeilyn kautta kyseisen vaivan.

Usein taustalla on rasituksen äkillinen voimakas nousu tai jokin muutos aiempaan. Oliko jalassa uudet juoksukengät? Oliko juoksualusta erilainen? Tuliko pidemmän tauon jälkeen hieman liian kova lenkki äkkiseltään? Onko kuntoilusta ollut taukoa ja painoakin on hieman päässyt kertymään lisää?

Toisaalta kuormitus voi tulla jalkaan väärällä tavalla johtuen virheellisestä liikeradasta lonkassa, polvessa, nilkassa tai jalkaterässä.

Säären alueen lihasepätasapaino sekä lihaskireydet myös altistavat penikkataudille. Etenkin pohkeen puolelta löytyvän soleuslihaksen ja lihaskalvon kireyttä pidetään merkittävänä tekijänä penikkataudin synnyssä.

Vaivan fysiologia

Kipua aiheuttaa aitiopaineoireyhtymä, luukalvojen, jänteiden ja lihaskalvojen ärsytys tai sääriluun mikrovauriot. Usein kyseessä on jonkinlainen yhdistelmä edellä mainituista.

Aitiopaineiden noususta johtuvaa vastaavanlaista ongelmaa voi syntyä myös säären etuosalla sijaitsevaan lihasryhmään ja silloin puhutaan etummaisen aition oireyhtymästä (anterior compartment syndrome). Myös säären ulomman lihasaition (lateral compartment) ongelmat ovat mahdollisia, joskin erittäin harvinaisia.

Mistä aitiopaineoireyhtymässä sitten on kyse?

Raajojen lihakset on jaoteltu omina ryhminään lihasaitioihin, joita rajaavat lihaskalvot eli faskiat. Säären alueella on useampia lihasaitioita (4-5) ja näistä takimmainen syvä aitio liittyy penikkatautiin. Liiallisen rasituksen tai säären alueelle kohdistuvan vamman seurauksena aition sisällä oleva lihasryhmä voi alkaa turpoamaan ja tästä aiheutuu lihasaition sisäisen paineen nousu, jolloin lihasten verenkierto häiriintyy. Penikkataudissa kipua voi joskus tulla myös ilman selkeää aitiopaineiden nousua, kun lihaskalvojen ja lihasten kiristyminen aiheuttaa ärsytystä kiinnitysalueeltaan luukalvolle.

Hoito

Kun kyse on rasitusvammasta, hoidon kulmakivenä on lepo kipua provosoivista harjoitteista. Kuitenkin käytännössä kaikkea, mikä ei provosoi oireita, voi tehdä. Tyypillisesti ainakin uinti, pyöräily, vesijumppa ja monet kuntosaliharjoitteet ovat tällaisia liikuntamuotoja. Oireiden hävittyä tulee juoksua ja hyppelyä sisältävät harjoitteet tehdä kevennettynä sekä porrastetusti lisätä rasitusta.

Äkillisesti alkaneet ja hyvin voimakasoireiset akuutit aitiopaineongelmat (voimakas ”puristava” kipu, joka tuntuu levossakin ja johon voi liittyä voima- ja tuntopuutoksia alaraajassa) on syytä käydä näyttämässä lääkärillä välittömästi, sillä pahimmillaan kova aitiopaineen nousu voi johtaa peruuttamattomiin lihas- ja hermovaurioihin."

Alueen hieronta, ravistelu ja muu manuaaliterapia usein tukee myös paranemisprosessia. Kipulääkitystä voi käyttää tarvittaessa hoidon tukena. Täysin samat hoitoperiaatteet pätevät myös säären etummaisen aition oireyhtymään. Mikäli vaiva jatkuu hyvin pitkään, eikä konservatiivisilla hoitokeinoilla saavuteta tulosta, voidaan harkita leikkaushoitoa.

Ennaltaehkäisy

Kivunhoidon lisäksi on aina tärkeää selvittää syyt rasitusvamman taustalla. Oliko kyse vain hetkellisestä ylirasituksesta esim. uusien kenkien tai harjoitusohjelman muutoksen takia, vai onko alaraajojen liikeradoissa jotain pielessä, joka aiheuttaa liiallisen rasituksen?

Altistavia tekijöitä liialliselle rasitukselle ovat esimerkiksi jalkaterän ylipronaatio, ylemmän tai alemman nilkkanivelen toimintahäiriöt, polven asentovirheet, huono lantio- ja keskivartalokontrolli, ylipaino ja säären alueen lihasepätasapaino.

Penikkataudin ennaltaehkäisyssä tärkeää on oikeanlaiset urheilujalkineet, sopiva juoksualusta, rasituksen järkevä porrastaminen sekä monipuolinen harjoittelu ja lihasten vahvistaminen.

Näiden lisäksi lihashuoltona venyttelyä ja hierontaa sekä nopea puuttuminen mahdollisiin alkaviin ongelmiin, jolloin ne on helpointa korjata.

 

Lähteet:

Luomajoki H. 2018 Liikkeen ja liikekontrollin häiriöt. Lahti: VK-Kustannus Oy

Peltokallio P. 2003. Tyypilliset urheiluvammat. Vammala: Medipel Oy

Ristiniemi J. 2012. Sääriluun rasitusvammat & krooninen lihasaitio-oireyhtymä. Teoksessa Kiviranta I & Järvinen M (toim.) Ortopedia. Helsinki: Kandidaattikustannus Oy

Physiopedia: Shin-splints. Viitattu: 14.10.2020.  https://www.physio-pedia.com/Shin-splints

 


 

23.9.2020 Pukkaako TOSsia? 

Kansankieleenkin on yleistynyt termi TOS. Mistä ihmeestä tässä on oikein kysymys?

TOS eli Thoracic outlet -syndrooma tarkoittaa rintakehän yläaukeaman (solisluun ja
ensimmäisen kylkiluun välinen tila) ahtautumista niin, että yläraajaan menevät hermot
tai verisuonet jäävät puristuksiin.

Tämä puristus aiheuttaa erilaisia oireita, joilla vaiva ilmoittelee itsestään. Yleisimmin
näitä on mm. kipu niska-hartiaseudulla ja kädessä sekä käden puutuminen, pistely,
tunnottomuus ja voimattomuus.


Tiesitkö muuten, että puutuminen viittaa usein hermoperäiseen vaivaan?

Erityisesti käden puutuminen ja voimattomuus provosoituvat, kun kädet ovat
yläasennossa. Esimerkiksi verhojen ripustaminen tai lampun vaihtaminen voi olla hyvin
vaikeaa. Joskus jo esimerkiksi hampaiden pesu provosoi voimakkaat oireet käteen ja
toisaalta selällään kirjan lukeminen sängyssä voi olla hankalaa.


TOS-vaivat voidaan jakaa kolmeen pääryhmään, joista selvästi yleisin on neurogeeninen
eli hermoperäinen TOS.


Selvästi yli 90% kaikista TOS-tapauksista on epäspesifejä, eli ns. toiminnallisia vaivoja.
Tällöin kyseessä on tyypillisimmin kaulan alueen lihaskireydet tai pienen rintalihaksen
kireys. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi huonoista työasennoista
kireytynyt lihas painaa hermoa aiheuttaen oireen.

Alueen lihaskireydet voivat johtua esim. staattisista ja yläraajapainotteisista
työasennoista, vähäisestä tai liian yksipuolisesta liikunnasta, huonosta niska-
hartiaseudun ryhdistä ja näihin liittyvästä niskan alueen poikkeavasta fysiologisesta
kuormituksesta.

Hyviä uutisia! Näissä tapauksissa voit itse vaikuttaa vaivaan!

Vaivan toteaminen ja hoitaminen

Diagnoosi on TOS:n suhteen hieman haastava, sillä kuvantaminen on ratkaisu ainoastaan
tapauksissa, joissa jokin rakenteellinen muutos aiheuttaa oireen. Siksi yleensä oiretta
määritellään pois sulkemalla muita vaivan aiheuttajia ja sen perusteella tekemällä
koehoito, joka voi olla esimerkiksi hierontaa, osteopatiaa tai fysioterapiaa.

TOS hoidetaan pääsääntöisesti konservatiivisesti. Tämä tarkoittaa kaikkea ei-
leikkaushoitoa, eli tässä tapauksessa lähinnä omatoimisia harjoitteita sekä lihasten
hierontaa ja mahdollista nivelkäsittelyä.

 


Lähteet:

Vastamäki M. Lindgren KA. & Gockel M. 2000. Thoracic outlet -syndrooma (TOS).
Teoksessa Vastamäki M. Vilkki S. Raatikainen T. Viljakka T. Jaroma H. Göransson H. &
Jokiranta J (toim.) Käsikirurgia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim

Arokoski J. Karppinen J. Lindgren KA. Vastamäki H. Vastamäki M. Ristolainen L & Laimi
K. 2017. Aikakauskirja Duodecim: Rintakehän yläaukeaman oireyhtymä - toiminnallinen
yläraajavaiva.Viitattu 7.9.2020
https://www.duodecimlehti.fi/duo13759

Sanders RJ. 2015. NORD: Thoracic Outlet Syndrome. Viitattu 7.9.2020
https://rarediseases.org/rare-diseases/thoracic-outlet-syndrome/

Physiopedia: Thoracic Outlet Syndrome (TOS). Viitattu 7.9.2020
https://www.physio-pedia.com/Thoracic_Outlet_Syndrome_(TOS)