Lihashuollon myytinmurskaajat

Lihashuollon_myytinmurskaajat

4.2.2021 –   TULE-kipuihin oikea ammattilainen auttamaan

Kenelle Relan ammattilaisista olisi hyvä hakeutua tuki- ja liikuntaelimistön kivun vuoksi? Pitääkö kivun olla sietämätöntä ennen kuin kannattaa hakeutua hoidettavaksi?

Eetu: Rela-hierojien riveistä löytyy laajasti ammattitaitoista väkeä ympäri Suomea. Tähän kuuluu suuri joukko hierojia sekä myös TULE-vaivoihin erikoistuneita naprapaatteja ja osteopaatteja. Milloin kannattaisi varata aika hierojalle ja missä tapauksessa oli hyvä hyödyntää korkeakoulutetun naprapaatin tai osteopaatin osaamista?

Juho: Jos sopii, aloitetaan asian perkaaminen ihan siitä, että käydään läpi mitä tällä TULE-käsitteellä tarkoitetaan. TULE-eli tuki- ja liikuntaelimistö koostuu kehoa tukevista ja liikuttavista järjestelmistä. Tyypillisiä TULE-vaivoja ovat selän kivut, niska-hartiaseudun vaivat, olkapääkipu ja esimerkiksi erilaiset puutumiset. Jos akuutti ilman tapaturmaa alkanut kipu ei helpota viikossa tai kahdessa, tällöin kannattaa viimeistään hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen arvioitavaksi.

Eetu: Kyllä vaan! Hierojahan on hyvin tyypillisesti ensimmäisiä tahoja, jolta suomalainen hakee apua arjen kolotuksiin ja jäykkyyden tuntemuksiin. Hierojat ovatkin usein näitä ”arjen taikureita”, jotka saavat vaivaa helpottamaan ja oloa rentoutumaan. Oiretta helpottamaan hieronta onkin yksi vaihtoehto, jonka avulla voidaan myös lievittää stressiä ja edistää rentoutumista.

Juho: Juuri näin. Mikäli vaiva ei kuitenkaan helpota hieronnan avulla tai apu kestää vain muutamia päiviä, on vaivan taustaa ja syytä hyvä selvittää laajemmin. Tällöin yksi vaihtoehto onkin hakeutua naprapaatin tai osteopaatin vastaanotolle, sillä heiltä löytyy laajaa osaamista vaivan helpottamiseksi niin manuaalisen hoidon kuin aktiivisen kuntoutuksen ohjaamisen puitteilta. Relan naprapaatit ja osteopaatit tekevät yhteistyötä aktiivisesti hierojien kanssa.

Eetu: Kyllä. Myös ennen ajanvarausta kannattaa selvittää, minkälaisiin ongelmiin naprapaatti tai osteopaatti on perehtynyt, sillä myös näissä ammattikunnissa voidaan keskittyä tiettyjen ongelmien tai kehon alueiden kuntoutukseen.

Juho: Tämän lisäksi on hyvä muistuttaa, että mikäli kivun lisäksi on kuumeilua tai muita yleisoireita, tai kenties äkillisestä tapaturmasta on alkanut hankala kipu, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle.

 

17.12.2020 –   Johtaako huono ryhti tuki- ja liikuntaelinongelmiin?

Juho: Eetu, sinä selän vaivojen ammattilainen. Näin etätöiden aikakaudellahan varmasti myös ryhtiasiat ovat mielessä kotitoimistojen äärellä. Huonoa ryhtiä pidetään usein erilaisten kipujen ja tuki-liikuntaelinongelmien taustasyynä ja hyvän ryhdin on ajateltu vähentävän kehon rakenteisiin kohdistuvaa kuormitusta. Onko tämä näin yksiselitteistä?

Eetu: Näinhän sitä kuulee, kun asiaa tuodaan esiin yksiselitteisesti. Jos asiaa tarkastellaan väestötasolla, niin ryhti yksin selittää huonosti kipua – väestötasolla ”hyvä”- ja ”huono”-ryhtisillä ihmisillä kiputiloja havaitaan yhtä paljon. Ryhti ja selän muodot, kun ovat meillä jokaisella hyvin yksilöllisiä. On suoraa ja ”kurvikkaampaa” selkää.Juho: Totta turiset. On tutkitusti todettu, ettei ryhtiohjaus ja ergonomian parantaminen ole yleensä tehokkaita keinoja kipujen hoidossa eikä ennaltaehkäisyssä. Toki yksittäisen ihmisen kohdalla näistä voikin olla hyötyä.

Eetu: Aivan! Ihmisen hakeutuessa vastaanotolle niskahartia-alueen tai selkävaivan takia moni ihan kysymättä kuvailee omaa työympäristöään:  ”Löytyy säädettävää työtasoa, ja että nämä ryhtiasiat ovat kunnossa”, mutta silti paikkoja kolottaa. Hyödyllisintä ryhtiohjausta työpäivän aikana saattaakin olla asennon vaihtelu ”paras asentosi on seuraava asentosi” lausahduksen mukaisesti.

Juho: Tuossahan on ideaa! Tuki- ja liikuntaelimistömme kaipaa kuormitusta, jotta se pysyy vahvana. Tähän perspektiiviä antaa myös, miten asiat ovat ajan saatossa muuttuneet. Tämän päivän ”työkone” on tietokone eikä esimerkiksi kirves tai kuokka. Nykyaikainen elämäntapa on muuttunut siihen suuntaan, että olemme enemmän paikallaan, kun liikkeessä. Juuri tämän takia riittävästä liikunnan määrästä huolehtiminen ja siihen kannustaminen on tärkeää, sillä aktiivinen elämäntapa ja liikuntaharrastukset suojaavat kiputiloilta. Liikkumattomuus esimerkiksi on ryhtiä huomattavasti suurempi ongelma.

Myytinmurskaajat eivät ole ryhdin korostamisen puolestapuhujia vaan kannustavat huolehtimaan omasta kehostaan. Murskaajat haluavat muistuttaa, että tuki- ja liikuntaelimistön kipujen taustalla voi olla monia syitä. Ryhti ja asennot ovat vain yksi osatekijä muiden joukossa. Tehokkain ryhtiohjeistus useimmille ihmisille saattaa olla suositus asentojen vaihteluun riittävän usein. Vaivan iskiessä yksilöllistä ratkaisua kannattaa etsiä ammattilaisen avustuksella. Myytinmurskaajat auttavat sinua Juhon toimesta Tampereella ja Eetun Helsingissä.

 

23.11.2020 –  Etätyö edistää arjesta palautumista

Eetu: Aikaisemmissa kirjoituksissa olemme sivunneet palautumista ja kokonaiskuormituksen huomioinnin merkitystä harjoittelusta.  Muutetaan hieman näkökulmaa ja varsinaisen murskauksen sijaan käydään tällä kertaa läpi etätyön aiheuttamia haasteita ja mahdollisuuksia jaksamisen näkökulmasta.

Juho: Mikäpäs siinä. Välillä kuulee puhuttavan etätyöstä kuormittavana asiana. Omat rytmit ja rutiinit joutuu asettamaan uudelleen ja kotona työskentelyyn voi liittyä erilaisia haasteita. Tämän lisäksi varsinkin marraskuun pimeydessä helposti kokee väsymystä ja tunnetta siitä, ettei nyt vaan jaksaisi. Miten palautumisesta ja jaksamisesta voisi huolehtia näin ”etätyön aikakaudella”?

Eetu: Niin toki, monille etätyöt kuitenkin tarjoavat mahdollisuuden säädellä milloin tekevät töitään. Myös etätyöhön riittävä uni ja monipuolinen ravinto luovat perustan jaksamiselle. Onkin hyvä aloittaa näistä, kun tarkastellaan omaa jaksamista ja palautumista työpäivästä.

Juho: Aivan! Näiden lisäksi nostaisin esille tärkeänä liikkumisen, erityisesti hyvän kestävyyskunnon merkityksen. Etätöiden ohella kestävyyskuntoa voi kehittää esimerkiksi lounastauolla lenkkeillen tai pihapelejä pelaten – kävelypalaveri myös yksi mahdollisuus liikunnan sovittamiseen osaksi työpäivää.

Eetu: Juuri näin, lihasvoimaa kehittävää harjoittelua ei kannata myöskään unohtaa. Jos mahdollista, oman liikuntatuokionsa voisi ajoittaa valoisaan aikaan, jolloin ulkoilukin voi olla mieluisampaa.  Myös hyötyliikkuminen pihatöiden ja kauppareissun muodossa on ehdottomasti hyödyksi.


Myytinmurskaajat kokevat etätyön mahdollisuutena. Liikkuminen valoisan aikaan ja työpäivän tauottaminen liikunnalla ovat jaksamista ja palautumista edistäviä keinoja. Myytinmurskaajat suosittavat liikkumista monipuolisesti, mutta nostavat esiin erityisesti aerobisen liikunnan merkityksen, se kun auttaa jaksamaan ja palautumaan arjesta.

 

8.10.2020 – Auttaako lepo jännekipuun?

Eetu: Moikka Juho, saatiin mukava startti kirjoittelulle, joten eiköhän jatketa!
Alaraajaan paikantuva jänteen kiputila, joka on alkanut pikkuhiljaa voimistuen, on yleinen vaiva vastaanotolla. Mistäs tässä olikaan kysymys?

Juho: Joo sehän passaa! Jänteen kiputila, eli tendinopatia, on tosiaan useimmiten seurausta siitä, kun rasituksen määrää on lisätty liian nopeasti suhteessa jänteen sietokykyyn.

Eetu: Aivan, alaraajan osalta vaivaahan tavataan yleisesti akillesjänteessä, takareiden lähtökohdassa ja polvilumpion jänteen kiinnityskohdassa. Usein kuulee tähän vaivaan suositeltavan lepoa, venyttelyä ja harjoittelun lopettamista, jotta ”tulehdus” ja kipu jänteestä poistuu?

Juho: Juu, nykytiedon mukaan jännekipuun voi liittyä tulehdusreaktio, mutta se ei ole keskeisessä roolissa jännekivussa. Tarkalleenhan syytä jänteen kivulle ei tällä hetkellä tiedetä. Lepo helpottaa hetkellisesti oiretta, mutta se ei lisää jänteen sietokykyä rasitukselle. Olisiko Eetu sinulla tietoa miten tätä kannattaisi hoitaa?

Eetu: On tärkeää pohtia, onko selkeää liian suurta muutosta rasituksessa tapahtunut liian nopeasti. Kuormitusta kannattaa hetkellisesti vähentää, mutta samanaikaisesti jännettä harjoituttaa voimaharjoittelulla. Jänteen sietokyky rasitukselle lisääntyy harjoittelemalla ja kun harjoittelua vaikeutetaan asteittain, päästään useimmiten palaamaan takaisin täysipainoiseen harrastamiseen tai työn pariin. Harjoittelulle tarvitsee antaa aikaa. Paras tapa hoitoon on kuitenkin harjoittelun suunnitelmallisuus, jotta tällaisia ”kuormituspiikkejä” ei pääse syntymään ja jänteen kiputila voidaan välttää.

Tuomio: Tämä myytti on murrettu. Lepo helpottaa jännekipua, mutta ilman kuntouttavaa harjoittelua kipu hyvin usein tulee takaisin, kun palataan työhön tai harrasteisiin.

 

Relan naprapaatit Eetu ja Juho auttavat sinua vastaanotoillaan harjoittelun suunnittelussa ja jännevaivan kuntoutuksessa. 

 

17.9.2020 – Pitkäkestoiset venytykset nopeuttavat harjoittelusta palautumista

Juho: Eetu kuomaseni, sitähän sanotaan usein, että fyysisen harjoituksen jälkeen tulisi venytellä huolellisesti pitkillä venytyksillä, jotta palautuminen on optimaalista. Ihan näin yksiselitteistähän se ei kuitenkaan ole.

Eetu: No juu, aihetta on tutkittu ja venyttelyn ei ole itse asiassa todettu nopeuttavan palautumista. Sallituin keinoin palautumista on muutenkin hankala nopeuttaa. Tärkeintä palautumisen optimoimiseksi on huolehtia monipuolisesta ravinnosta ja levosta, jotka laiminlyömällä palautumista voi kyllä hidastaa. Tätä nyt olisi sitten tietysti helppo käyttää tekosyynä jättää venyttely kokonaan. Kuinkas usein sitten tarvitsee venytellä?

Juho: Kyllä joo. Olisi hyvä eritellä vähintään kaksi eri tavoitetta venyttelylle. Palautumista sillä ei juurikaan edistetä, mutta liikkuvuuteen voidaan vaikuttaa. Terveysliikuntasuosituksien mukaan kaksi kertaa viikossa suoritettu liikkuvuusharjoite on riittävä liikkuvuuden ylläpitoon. Liikkuvuuden ylläpitämiseksi juuri venyttely ei ole kuitenkaan ole ainoa tapa, vaan liikkuvuutta voi kehittää myös systemaattisella voimaharjoittelulla, kun tehdään harjoitteita monipuolisesti ja isoin liikeradoin. Dynaaminen liikkuvuusharjoittelu, jossa kohde-alue viedään vain hetkellisesti ääriasentoon, on myös toimiva vaihtoehto.

Eetu: Hyviä pointteja! Itse lisäisin vielä tuohon myös harjoittelun kokonaiskuormituksen suunnittelun ja rytmityksen. On hyvä tiedostaa mitä kehon eri järjestelmää - esimerkiksi hermolihasjärjestelmää - voimme kuormittaa ja milloin, jotta kehitystä tapahtuu. Liikaa ja liian äkkiä tehty harjoittelu suhteessa aiempaan harjoitustaustaan ja tämän hetkiseen kuntoon voi pidempään jatkettaessa johtaa kudosten ylikuormitustilaan ja rasitusvammaan, mikäli palautumista ei huomioida oikein.

Tuomio: Tämä myytti on murrettu. Fyysisen harjoituksen jälkeiset pitkät venytykset EIVÄT nopeuta palautumista.

 

Naprapaatit Eetu Auvinen ja Juho Pitkänen toimivat Terveystalo Rela-hierojien naprapaatteina Helsingissä, Espoossa ja Tampereella. Ajanvaraus: www.relahierojat.fi